Comeback

Noniin vihdoinkin tännekkin taas tulee pitkästä aikaa kirjoiteltua. Nokialla oli Fincup kisat 17.11 joihin tulikin mentyä kahden vuoden tauon jälkeen.

Ensimmäisenä luokkana ajettiin Nascareilla, jotka SSH toimittaa. Oikeastaan minkäänlaista lähtökohtaa ja odotuksia tähän luokkaan ei ollut. Koskaan en olllut kyseisillä autoilla ajanut. Hieman jännästi tämä olikin sitten paras luokkani. Sijoitus 7 ja yhden rataosan päähän Finaali paikasta joka pikkasen jäi harmittamaan.

Toisena luokkana ajettiin Touring, jossa oma autoni oli Scalextricin Ford Mustang R500. Ajattelin tätä jopa omaksi vahvimmaksi luokakseni, koska sallittuja moottoreita on vain yksi ja kuullut autojen tasaisuudesta. Ja jälleen kerran toisin kuitenkin kävi. Tämäpä olikin huonoin luokkani :D Auto ei vaan pysynyt urassa kolmella ensimmäisellä hiitillä. Ilmeisesti, kun pito hieman heikkeni renkaista niin sitten alkoi pysymään radallakin, mutta vauhtini oli kyllä todella surkeaa muihin verrattuna. Sijoitus toisiksi viimeinen ja sekin vain, koska viimeiseksi jääneellä auto mosahti. Tästä ei voi kuin parantaa.

Kolmantena luokkana ajettiin ralli, jossa autonani oli jo vanhus Nincon Renault Megane. Oma ajoni sujui ihan ok eikä kauheita ryssimisiä tullut. Sijoituskin oli ihan kelpo yhdeksäs ja jotain alle kierroksen vain jääneenä vitos tilaankin.

Neljäntenä ja viimeisenä ajettiin Gt/prototype. Omana autona oli MB Slotin Pagani Zonta. Ehkä hieman yllättäen Protoja oli vähemmän kuin GT autoja. Se mikä yllätti myös itseäni, että mukana oli kolme Nincon Audi R8:sia. Kaikki kolme myös pääsivät Finaaliin, joten ihan kelpo autosta taitanee olla kyse. Itselläni ei luokassa paljon tehtävää ollutkaan. Ajoin sen mitä auto kulki, mutta pitoa ei vaan tuntunut olevan yhtään ja meno oli todella hidasta muihin verrattuna. Sijoitus oli kymmenes.

Ihan oli mukavaa käydä kisaamassa pitkästä aikaa taas. Katsotaan nyt, että pääsisikö viikon päästä Lempäälän kisoihinkin kenties yrittämään kohentelemaan vähän sijoituksia :)

Paketti

Noniin vihdoinkin tällä viikolla käden kunto oli sen verran hyvä, että sain haettua paketin postista.

Siinä sitä nyt on. 26 kiloa painava paketti sisälsi osapuilleen 35metriä Carreran rataa.

Paketissa myös Parman kahvat.

Nyt olisi sitten hiukan päälle 40 metriä rataa. Kyllä tuosta sitten jo jonkinlaisen kiemuran aikaiseksi varmaan saapi. Tällä viikolla saapui myös yksi uusi autokin, mutta kirjoittelen siitä sitten lisää toisessa jutussa.

Uusi aluevaltausko?

Paljon on ollut nykyään esillä JK:n valmistama RTR skaala-auto. Itse autoa kovasti pohdiskelin, kun koskaan en ole skaala-autoa livenä nähnyt saatikka ajanut. Hinnaltaankin, kun on halpa niin alkoihan sellaista mieli tehdä kokoajan enemmän. Kun Neutro Oy:n Jussi tarjosi vielä testattua autoa niin siitä ei voinut enää kieltäytyä.
Tässä pari kuvaa:

Vähän aikaa sain tässä miettiä, että niin mites tämä kori tästä nyt oikea oppisesti irroitetaan, mutta tulihan se koppakin pois jopa ehjänä saatua.

Tässä entinen FSC proton koppa skaalan vieressä vertailun vuoksi

Tässä Proton sovitus alustan päälle. Periaatteessahan tähän alustaan saisi todella kätevästi juuri tälläisen Porschen kokoisen korin. Nyt kun mulla sattuu olemaan Porschessa vielä korikiinnikkeet paikallaan niin ei saanut ihan laskemaan sitä niin hyvin tohon, mutta kyllä tostakin jo varmaan hyvin asia ilmi käy.

Tässä vielä kopat päällekkäin.

Asiaa kun näin tarkastelee, että hieman yli 50euroa alusta ja siihen tälläinen malliauton kori niin olisi todella näyttävä luokkakin. Tosin en mä tätä JK:n omaa Mazdan koriakaan nyt niin rumana pidä loppujen lopuksi vaikka aika pelkistetty onkin.

Nyt sitten tarttisi vielä päästä tälläkin ajelemaan. Miettinyt tuossa, että jos osallistuisi aluesarja viiteen. Saisi ajettua samalla Fincup peliä, 1/24 GT autoa ja tätä skaalapeliä. Tosin täytyisi hommata sitten vielä sääntöjen edellyttämä kori. Mitään infoa ei vielä ole tullut siitäkään, että kuinka mones päivä mahdollisesti kisat alkaisivat tai edes mikä kuukausi. Itse tarvitsisi melkein kuukauden varoitusajan, kun kevätkin kovaa kyytiä lähenee ja muut harrastuksetkin alkavat painaa päälle.

Mutta katsotaan, odotellaan ja ihmetellään.

Kopan keventäminen

Tässä, kun tällä kaudella on enää yksi kisa ajamatta 1/24 autoilla niin olen pistänyt homman pakettiin kauden osalta. Katseet ovat jo hieman siirtyneetkin ensi kauteen. Jos kerrankin olisi kaikki valmista. Toki se, että koska ensi kauden säännöt julkistetaan, mitä luokkia oikeastaan on jne jne niin ei siihen kovin paljoa vielä voi panostaa.

Yksi asia kuitenkin mikä on ollut vahvasti esillä, että minimipaino sääntö poistettaisiin vallan FSC-luokista. Itse olen ollut kovasti tätä vastaan, koska mielestäni se antaa isoa etua laminaattikorin käyttäjille. Kuitenkin kun ollut puhe kustannuksista niin kyllä sitä mieluummin ajaisi sitten tuolla 20 euron muovikopalla mitä saa jopa kauppojen hyllyltä. Laminaatti koppaa olen nähnyt halvimmillaan 50 eurolla, toki halvemmallakin jostain voi saada.

Selvähän on, että vaikka sun korisi painaisi sen viisi grammaa niin ei susta voittajaa tule, mutta kärki menee aika kovaa ja turha se olisi korissakaan "tasoitusta" antaa. Oletuksena mulla on, että laminaatti korin paino on jotain 15grammaa.

Tulin siihen tulokseen, että asiaa pelkästään pohtimalla ei mitään saavuteta vaan lähdin sitten keventämään rajulla kädellä mun vanhaa kisakoppaani: Revellen valmistamaa Ferrari 365. Revellin muovi on tuntunut yleensä olevan aika raskasta tekoa ja kopan paino näytti olevan vieläkin 24grammaa vaikka olin jo paljon keventänyt.

Dreameli käteen ja lisä kevennyksen jälkeen tulos näytti tältä:

Kuten näkyy niin hioin koppaa myös ulkopuolelta mikä ei kovin suositeltavaa ole. Nyt kuitenkin päätin hioa hieman vanhoja maalejakin samalla pois.

Sitten vielä yksi kuva josta näkee hyvin sen kuinka paljon todellisuudessa koppaa on kevennetty:

Tavoitteena mulla oli saada paino niin lähelle tuota 15grammaa kuin suinkin. Innoissani laitoin kopan vaakaan ja se näytti 19grammaa. Tulos oli kyllä aika pettymys. Ok painoahan lähti todella paljon vielä, mutta tuo on jo siinä kunnossa, että en tiedä voisiko sitä oikein edes keventää enää. Nyt jo kuitenkin tuntuu, että voisi olla tarpeellista jäykistää ja nuo reiät nyt olisi pakko paikata jos kisoihin mielii. Maali päälle niin paino taitaapi olla taas hieman yli 20grammaa. Ei hyvä ollenkaan

Jos haluaisi muovikopissa pysyä niin ehkä tarvitsisi kokeilla jonkun muun valmistajan koppaa. Voipi olla, että sillä saisi painon jo jäämään alle 20gramman. Mene ja tiedä. Tuossa hiomisessa kyllä oma hommansa aina. Ehkä nyt tyydyn kuitenkin ensin parsimaan tuon Ferrarin kasaan ja katselen mihin paino pysähtyy sen ollessa kunnossa sisustoineen päivineen.

Tietoja, historiaa, muisteloja

Päätimpä alkaa nyt tehdä tälläisen. Kiva lukea itse omia vanhoja juttuja sitten myöhemmin ja olkoot vaikka viihteeksi muillekkin, jotka lukea haluavat. Paljon on kuitenkin juttua ollut, että kiva muidenkin kirjoituksia lueskella.

Kirjoitellaan tänne sitten sitä vauhtia, kun kiinnostaa ja keritään kaikesta kalustosta sun muusta mitä nyt sitten aiheita löytyykin.
Oli tarkoitus eka kirjoitella vähän pidempikin historiikki, mutta kerrataan nyt lyhyesti:
Kaikki taisi alkaa jo vuonna 98, kun sain kipinän tähän touhuun. Kaverin vintillä oli yllätys yllätys hylätty Scalextric rata. Pakkohan sitä oli päästä kokeilemaan ja ei muuta, kun rata kasaan ja vauhtiin.

Innostus oli niin suuri, että nopeasti alkoi rahan keruu omaan rataan ja eikä aikaakaan, kun sellainen lyhyt rata mulla kiemurteli huoneessa sängyn alta sun muualta. Tilaa kun ei oikein riittävästi ollut, mutta se ei intoa paljon pois vienyt paitsi, kun ne peijakkaan autot lähtivät aina lapasesta juuri siellä sängyn alla.
Siinähän sitten tuli kaverin kautta tavattua Setälän Juha ja hän puheli tälläisestä FinCupista. Silloin oli mielessä, että VAU näillä ajetaan kisaakin. Noh siitäpähän lähti tilaukseen SCX:n Peugeot 206 jolla pääsi ralliluokkaan. Vuonna 99 sitä sitten oltiin ekoissa kisoissa Porissa. Porukka oli aika ronski puheista osa, mutta myös silti erittäin mukavaa ja ilmapiiri kaikinpuolin kiva. Tulihan siinä saatua puuttuviin luokkiin autotkin lainaan.
Siinä sitä tuli Setälän kyydillä kisoja kierrettyä sitten, kun itsellä ei ikää ajokorttiinkaan vielä ollut.

Tarkkaan en nyt muista enkä jaksa tonkia, mutta lopettikohan Juha oman uransa 2002. Vuonna 2003 taidettiin Porissa pitää viimeiset kisat. Se oli itselleni sääli, koska olihan siitä tullut kotirata jossa sai laitettua kampoihin kaikille. Sittemmin kotiradaksi muodostui Nokian rata. Sinne vaan oli jokseenkin hankala päästä, koska rata on lukitussa paikassa ja vaaditaan aina "valvoja". Monet kerrat siellä silti tuli käytyä kuitenkin.
Nokian jälkeen kotiradaksi muodostui Tampereen legendarinen kaukajärvi. Sinne kun pääsi oikeastaan koska vaan ja sai treenailla koko päivän. Kuitenkin kun malliauto kipinäkin syttyi niin ei tuo Kaukajärven rata ollut oikein hyvä siihen touhuun. Tuli se huomattua, kun siellä mentiin todella lujaa 1/24 autolla ja samana päivänä radaksi vaihtui Nokian rata, jossa autot eivät menneet sitten mihinkään.

Tuossa jossain vaiheessa olisiko ollut vuonna 2005 tuli sellainen fiilis, että nyt saa riittää ja tuli myytyäkkin kaikki autot ratoineen päivineen pois. Kuitenkin se kipinä vaan syttyi takaisin ja niimpä sitä taas hankittiin kalustoa.
Nyt kuitenkin taas 2012 tuli samainen fiilis. Sillä erotuksella, että mietein josko panostaisi vaan 1/24 autojen ajamiseen. Tuli myytyä Scalen Sporttia pois ja melkein kaikki 1/32 autot jättäen itselle pari hassua.

Nyt tässä sitten kuitenkin blogia kirjoitellaan. Sikäli ei myyminen kaduta, vaikka halvalla menikin, mutta kaikki kuitenkin melkein oli kisa-autoja joten kiva ehkä aloittaa sitten puhtaalta pöydältä jos Fincup kärpänen puree. Scalen radan myyminen oli aika tietoista, koska siinä ei 1/24 autolla mahdu ajamaan mitenkään järkevästi.

Nyt alkoi sitten Carrera radan kerääminen jota sainkin haalittua ison määrän. Tästä isot kiitokset Ruususen Kaitsulle. Ilman häntä oltaisi aika lähtö asetelmissa. Kiva olisi 4-urainen rata saada tehtyä jossain vaiheessa. Se nyt kuitenkin aina ollut se unelma. Toki näin alkuun riittää jo se 2-urainenkin. Tietenkin, kun siihen vaadittaisi jo se iso tilakin ja sellaista ei juuri nyt löydy. Tilanne on kuitenkin vireillä. Helpottaisi kyllä jos täälläpäinkin olisi muitakin aktiiviharrastajia enemmän, mutta mun korviini ei kyllä ole vielä koskaan sellaista kantautunut. Mutta katsellaan.

Parhaimmat muistot uran aikana:
Eka voitto Porissa luokkana NasCar OMILLA AUTOILLA. (tätä kaipaan vieläkin)
Linja-autolla koko Fincup sarjan kiertäminen. Tästä sain myös oliko vuoden harrastaja-kiertopalkinto. Kiitos siitä. Erityismaininnan ansaitsee myös John Turkki ja Kai Kivekäs, että jaksoivat hakea Vantaa-Helsinki lentokentältä ja jopa viedä takaisinkin.

Ö-Finaalista nousu A-Finaaliin Nascarissa tuntemattomalla radalla.

A-Finaaliin pääsy scx:n Peugeot 206:lla Speedyn radalla. Mulla ei pitänyt olla mitään jakoa. Taisipa olla vakio RX kone ja sen kyllä suoralla huomasi, kun porukka painoa ohi oikealta ja vasemmalta. Mutta niin vain joskus itsekkin osannut ajaa kerrankin varmasti. Vai liekö kädet tärisseet niin paljon ettei saanut edes kaasua painettua.

Kivekkään voittaminen. Kaitsu ollut mulle aina se isoin mittari. Oli se sitten Fincup tai 1/24, mutta se pätee että sun pitää voittaa paras ollaksesi paras ja sitä hän epäilemättä yleensä on ollut.

No tuli tässä nyt sitten jaariteltua vaikka mitä. Vieläkin olisi voinut varmaan enemmänkin tosiaan historiasta kertoa, mutta jätetään tämä nyt tähän. Nyt katsotaan kohti tulevaisuutta ja eiköhän pidetä kaasut kaakossa.